Yleisesti käytetty 12 kuukauden euriborkorko jatkoi laskuaan tiistaina ja putosi nyt vieläkin alemmaksi kuin 6 kuukauden euriborkorko.
Viimeksi maanantaina vuoden euribor laski alle puolen vuoden euriborin ensimmäistä kertaa viidentoista vuoden aikana.
Tiistaina 12 kuukauden euriborin arvo oli 4,052 prosenttia, kun se maanantaina oli vielä 4,078 prosenttia. 6 kuukauden euribor puolestaan laski tiistaina 4,092 prosenttiin maanantain 4,109 prosentin jälkeen.
Keskuspankki (KP) päätti viime torstaina odotetusti lopettaa puolentoista vuoden mittaisen rahapolitiikan kiristyksen. Euroopan keskuspankki (EKP) oli aiemmin nostanut ohjauskorkojaan kymmenen kertaa peräkkäin nopean inflaation vuoksi.
Myös inflaation lasku jatkui
Euroalueen inflaatio hidastui lokakuussa ja laski alle kolmeen prosenttiin. Eurostatin tiistaina julkaisemien alustavien tietojen mukaan inflaatio oli lokakuussa enää 2,9 prosenttia, kun se syyskuussa oli ollut 4,3 prosenttia. Tämä oli hitainta inflaation nousutahtia sitten heinäkuun 2021.
Markkinoilla herää toiveita siitä, että inflaation lieventäminen saattaisi tuoda keskuspankin koronlaskut lähemmäs. Tällä hetkellä kokonainen koronlasku on hinnoiteltu markkinoilla tapahtuvaksi ensi vuoden kesäkuuhun mennessä.
Kuluvan vuoden aikana Suomessa kuluttajahintojen nousu on merkittävästi tasaantunut, ja tämä myönteinen suuntaus näyttää jatkuneen syksyn aikana.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan harmonisoidun kuluttajahintaindeksin mukainen inflaatio hidastui lokakuussa 2,4 prosenttiin, kun se syyskuussa oli vielä 3,0 prosenttia.
Ruokatuotteiden hintojen nousu oli hieman hillitympää verrattuna edelliskuuhun. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat lokakuussa keskimäärin 3,9 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Tammikuussa ruoan hinnat olivat vielä nousseet noin kahdeksan prosentin vuosivauhdilla.
Suurin hintojen lasku vuoden takaiseen verrattuna nähtiin terveysalan tuotteiden ryhmässä, jossa hinnat putosivat lokakuussa yli kaksi prosenttia. Nopeinta hinnankasvu oli kulttuurin ja vapaa-ajan tuotteissa, joiden hinnat nousivat keskimäärin seitsemän prosenttia vuoden takaisesta.
Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin ei sisälly esimerkiksi asuntolainojen korkoja. Tämä selittää suurelta osin sen, miksi yhdenmukaistettu inflaatio on nyt merkittävästi matalampi kuin Suomen kansallinen inflaatio, joka huomioi myös lainakorot.
Tiedot yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä ovat yhdenmukaistettuja ja vertailukelpoisia EU-maiden kesken. Tämä indeksi osoitti inflaation huipun saavuttaneen viime vuonna marraskuussa, jolloin kuluttajahinnat nousivat Suomessa yli yhdeksän prosentin vuosivauhdilla.
Mikä on yhdenmukaistettu kuluttajaindeksi ja miten se toimii?
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, jota kutsutaan myös nimellä HICP (Harmonised Index of Consumer Prices), on mittari, joka käytetään euroalueella ja EU:ssa kuluttajahintojen kehityksen seuraamiseen. Se on suunniteltu harmonisoimaan ja vertailukelpoistamaan kuluttajahintaindeksit eri EU-maissa, jotta voidaan helpommin verrata hintojen kehitystä eri maiden välillä.
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu tiettyyn tavara- ja palvelukohtaiseen tavarakoriin, joka sisältää tyypillisiä kulutushyödykkeitä ja -palveluita, kuten elintarvikkeita, vaatteita, vuokra-asuntoja, terveydenhoitopalveluita ja kuljetusta. Tämä tavarakori on yhdenmukaistettu ja standardoitu EU-alueella, ja se pysyy samana kaikissa jäsenmaissa.
Kunkin maan tilastoviranomainen kerää hintatiedot tavarakorista kuukausittain tai vuosittain eri myyntipisteistä ja tuottaa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin laskemiseksi tarvittavat tiedot. Tämän jälkeen indeksi lasketaan vertailukelpoiseksi muiden EU-maiden kanssa.
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi tarjoaa arvokasta tietoa inflaation kehityksestä eri maissa, mikä auttaa keskuspankkeja, sijoittajia, taloustieteilijöitä ja päätöksentekijöitä arvioimaan hintojen muutosten vaikutuksia ja tekemään taloudellisia päätöksiä. Se on tärkeä väline talouspolitiikan ja rahapolitiikan suunnittelussa sekä kuluttajien ja sijoittajien kannalta.
Laskussa myös kuluttajien luottamus
Lokakuussa kuluttajien luottamus talouteen jatkoi heikkenemistään, kuten Tilastokeskuksen tiedoista käy ilmi.
Tämän ajankohdan nähtiin olevan epäsuotuisa sekä lainanoton että säästämisen kannalta, ja kuluttajat kokivat oman työttömyysuhan hieman kasvaneen.
Kuluttajien odotukset omasta taloudellisesta tilanteestaan heikkenivät verrattuna edelliskuuhun. Sen sijaan arviot oman talouden nykytilanteesta ja Suomen talouden kehityksestä pysyivät suunnilleen ennallaan.
Kuluttajien luottamusindikaattori laski lokakuussa arvoon -12,6, kun se syyskuussa oli -11,5.
Tämä tieto perustuu kuluttajien luottamustutkimukseen, johon osallistui noin 1 150 henkilöä lokakuussa.
Elinkeinoelämän luottamus heikkeni lokakuussa erityisesti rakentamisessa ja palvelualoilla, kuten kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n luottamusbarometri. Rakentamisessa tilauskanta heikkeni edelliskuuhun verrattuna, ja odotukset henkilöstömäärän kehityksestä lähikuukausina olivat heikot. Rakentamisessa luottamus oli yhtä matala kuin syyskuussa, ollen EU:n alhaisimpia.
Teollisuudessa luottamus säilyi ennallaan. Teollisuuden tilaustilanne heikkeni, ja tuotanto odotettiin supistuvan lähikuukausina.
Ainoastaan vähittäiskaupassa huomattiin hieman myönteistä suuntausta.
Lukusuositus:
Lähteet:
