Verkko-ostosten tekeminen on muuttumassa Suomessa uuden lainsäädännön myötä. Tämä muutos voi auttaa tunnistamaan paremmin epäilyttäviä verkkokauppoja.
Kuluttajansuojalain uudistus vaikuttaa tapaan, jolla maksut hoidetaan verkossa, kertoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Lokakuun alusta lähtien verkkokaupat eivät voi enää näyttää maksutapoja omien etujensa tai yhteistyökumppanien suosimina vaihtoehtoina.
Viraston tiedotteen mukaan maksutavat on nyt esitettävä tietyssä järjestyksessä verkkoshoppaajille. Luottoa tai muita maksujen lykkäämiseen liittyviä vaihtoehtoja ei saa enää tarjota ensisijaisina maksutapoina, eikä mitään tiettyä maksutapaa saa enää oletusvalintona esittää kuluttajille.
Tarkoituksena on estää maksujen lykkäämisen tarjoaminen ensisijaisena vaihtoehtona ja ohjata kuluttajia tekemään harkitumpia maksutapavalintoja. Lisäksi tämä uudistus voi aluksi auttaa petollisten verkkokauppojen tunnistamisessa, kunnes ne mahdollisesti sopeutuvat muutokseen ja alkavat esittää maksuvaihtoehtojaan samalla tavalla.
Tulevaisuudessa ostajan henkilöllisyys on myös vahvistettava silloin, kun hän valitsee verkossa maksunlykkäystä koskevan vaihtoehdon, kuten laskun tai erämaksun. Tämä toimenpide pyrkii vähentämään luotonottoon ja verkkomaksuihin liittyviä väärinkäytöksiä.
Samalla nämä lainsäädännölliset muutokset vaikuttavat myös siihen miten kulutusluottoja säännellään.
Kuluttaja-asiamies on aikaisemmin puuttunut yleiseen käytäntöön, joka on havaittu verkkokaupoissa, missä myyjät peruuttavat sopimuksia vastoin lakia väittäen, että tuote on loppu tai varastossa on virheellinen saldo.
Tässä yhteydessä ei välttämättä ole tarkoituksellisesti rikottu lakeja, vaan monet verkkokaupat ovat kenties harhautuneet tai olleet epätietoisia omista oikeuksistaan peruuttaa tilauksia.
Kuluneen syksyn aikana kuluttaja-asiamies lähetti ohjeistavan viestin verkkokaupoille korostaen, että kuluttajan tekemä tilaus sitoo verkkokauppaa, ja kaupan velvollisuutena on toimittaa tilattu tuote sovittujen ehtojen mukaisesti.
Uusi lainsäädäntö kulutusluottoihin liittyen
Luottotuotteiden markkinoinnissa ei ole sallittua:
- väheksyä lainan vakavuutta tai merkitystä
- luoda vaikutelmaa siitä, että lainan ottaminen ratkaisee tai vähentää kuluttajan taloudellisia ongelmia
- väittää, että markkinoitu luotto on edullisempi asiakkaalle, jos väite on epätosi, harhaanjohtava tai sitä ei voida todistaa todeksi
- vihjaista, että lainan ottaminen edistää asiakkaan yhteiskunnallista asemaa tai hyväksyntää
- muistuttaa kuluttajaa käyttämättömästä luotosta, ellei kuluttaja hae uutta luottoa lainanantajalta
- yhdistää luoton käyttöä uhkapeleihin tai kohdistaa suoraan markkinointia kuluttajiin, joilta voidaan odottaa luoton käyttöä uhkapalveluihin
- kohdistaa markkinointia kuluttajiin, joilla on luottotietomerkintä tai joilla voidaan muutoin olettaa olevan vaikeuksia täyttää velvollisuutensa luottosopimuksen mukaisesti
- toimia tavalla, joka, muutoin kuin aiemmissa mainittu, heikentäisi kuluttajan kykyä harkita huolellisesti luoton ottamista tai käyttöä.
Lue koko asiakirja täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230449
Uuden kuluttajasuojalain päämäärä
Uuden kuluttajasuojalain päämääränä on tiukentaa valvontaa kuluttajaluottojen korkojen osalta ja varmistaa, että luottojen markkinointi noudattaa asianmukaisia sääntöjä. Tämä lainsäädäntö astuu voimaan 1.10.2023.
Kuluttajasuojalaki korostaa luotonantajien entistä suurempaa vastuullisuutta. Uuden lain myötä luotonantajan on noudatettava tiukempia vastuullisuusperiaatteita luotonmyönnössä.
Vuonna 2019 voimaan astuneessa kuluttajaluottoja koskevassa korkokattouudistuksessa korostettiin jo aiemmin lainanmyöntäjien vastuuta, ja muutokset luotonanto-ohjeisiin kiristyivät. Vuoden 2019 korkokattosääntö toi selkeän muutoksen lainojen kilpailuttamiseen, koska aiemmin otettujen lainojen korot saattoivat olla huomattavasti korkeampia. Tämän vuoksi lainojen uudelleenkilpailutus koettiin entistä perustellumpana.
Lainanhakijan henkilöllisyyden varmistaminen
Lainanhakijan henkilöllisyyden varmistaminen on entistä tärkeämpää uuden lain myötä. Monet luotonantajat ovat jo pitkään käyttäneet sähköisiä tunnistautumismenetelmiä, kuten pankkitunnuksia tai mobiilivarmenteita, lainanhakijan henkilöllisyyden todentamiseen. Kuluttajasuojalain myötä tähän tarkoitukseen kiinnitetään kuitenkin vieläkin suurempaa huomiota.
Pankkien ja rahoituslaitosten on nyt varmistettava kuluttajan henkilöllisyys kuluttajaluottosopimuksen tekemisen yhteydessä tai luottorajan nostamisen yhteydessä tavalla, joka täyttää vahvan tunnistautumisen vaatimukset.
Lisäksi vahvaa tunnistautumista vaaditaan myös silloin, kun kuluttaja tekee verkkokaupassa ostoksia ja valitsee maksutavakseen esimerkiksi laskun. Tässä tilanteessa verkkokaupan on varmistettava ostajan henkilöllisyys vahvalla sähköisellä tunnistautumismenetelmällä.
Uusi laki suojaa korkokattoa
Uusi kuluttajasuojalaki parantaa korkokaton valvontaa ja seurantaa. Tämän lainmuutoksen myötä eduskunta korostaa, että tulevaisuudessa valtioneuvosto valvoo tarkasti kuluttajaluottojen korkokattoa, mainontaa, markkinointia ja sitä, miten uusi, alempi korkokatto vaikuttaa luottojen myöntämiseen.
Uusi 15 prosentin korkokatto 2023 koskee sekä rahaluottoja, kuten kulutusluottoja, että hyödykesidonnaisia luottoja, jotka sisältävät esimerkiksi verkkokauppojen osamaksusopimuksia ja luottokortteja.
1.10.2023 jälkeen kuluttajaluottosopimuksissa luoton korko ei saa olla suurempi kuin viitekorko lisättynä 15 prosenttiyksiköllä. Tämä tarkoittaa, että lainan korko ei voi ylittää 20 prosenttia.
Lyhytaikaisissa lainoissa luottokustannukset saavat ylittää 5 euroa, kunhan laina-aika on vähintään 30 päivää sopimuksen mukaisesti. Kuluttajaluottojen suurimmat kustannukset eivät saa ylittää 150 euroa vuodessa, ja luottokustannuksia voi periä enintään vuoden ajan etukäteen.
Jos luotonantaja ei noudata korkokattolain säännöksiä, kuluttajalla on oikeus vaatia muutoksia, eikä häntä voida velvoittaa maksamaan luoton korkoa tai luottokustannuksia. Kuitenkin mahdollinen vakuutusmaksu jää säännöksen ulkopuolelle, jos vakuutus on tarkoitettu suojaamaan lainan vakuuden arvoa.
Mikä johti uuteen lakiin?
Suomalaisten lisääntyvä velkaantuminen oli taustalla jo vuoden 2019 lakimuutokselle. Vuonna 2018 pikavipit herättivät huolta, ja yhä enemmän alettiin kiinnittää huomiota velkaantumisen ongelmiin.
Tämä johti lopulta lakialoitteeseen, jossa pyrittiin rajoittamaan korkeakorkoisten lainojen markkinointia. 121 kansanedustajaa tuki tätä lakialoitetta, ja asiaa alettiin tutkia tarkemmin.
Lakialoitetta muokattiin ja korkokatto 2019 astui voimaan. Laki ei lopulta kieltänyt pikavippien markkinointia eikä säännellyt sitä millään tavalla. Sen sijaan uusi laki asetti korkokaton lainoille ja rajoitti luottokustannuksia merkittävästi.
Vuoden 2019 lakimuutoksen seurauksena lähes kaikki verkossa toimivat luotonantajat joutuivat muuttamaan hinnoitteluaan, ja yli 10 lainapalvelua päätti lopettaa toimintansa kokonaan.
Miten luotonantajia valvotaan?
Tietyssä laissa (853/2016) määrätyn rekisteröintivelvollisuuden perusteella Etelä-Suomen Aluehallintovirasto vastaa luotonantajien toiminnan valvonnasta ja ylläpitää valtakunnallista rekisteriä kaikista Suomessa toimivista luotonantajista.
Lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) osallistuu luotonantajien valvontaan.
Näiden viranomaisten vastuulla on varmistaa, että luotonantajat noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä ja että heidän markkinointinsa on eettisen luotonantotavan mukaista.
Mikäli yritys ei noudata lakeja, viranomaisilla on oikeus puuttua luotonantajan toimintaan, esimerkiksi jos heidän markkinointinsa ei ole eettisten sääntöjen mukaista tai jos luottosopimuksissa rikotaan voimassa olevia lakeja. KKV on äskettäin kiinnittänyt huomiota esimerkiksi lainojen markkinointiin, erityisesti niiden suuntaamiseen maksuvaikeuksissa oleville kuluttajille.
Suomalainen lainsäädäntö välittäjän näkökulmasta
Suomessa on samanlainen kehityssuunta kuin muissa Pohjoismaissa, mikä tarkoittaa lisääntyvää sääntelyä lainanmyöntämisen osalta. Uusi laki tunnistaa välittäjät ja markkinointikumppanit osaksi vastuullista luotonantoa, siinä missä aiemmin vastuu on ollut pääasiassa pelkästään lainanantajalla.
Olemme iloisia, että meillä on Suomessa nhyt hyvin valmisteltu ja pysyvä laki, sillä se selkeyttää toimintatapaa kaikille markkinan sidosryhmille. Luottoluotto.fi noudattaa uutta lainsäädäntöä, kuten olemme noudattaneet sitä jo tähän astikin.
Lue myös maksamisen uusiin käytäntöihin liittyen:
