Lainaan liittyy aivan olennaisena osana korko. Korkoon taas liittyy useita erilaisia termejä, jotka on hyvä olla hallussa. Termejä ovat esimerkiksi todellinen vuosikorko ja nimelliskorko. Mitä eroa näillä kahdella on, mistä lainan korko ylipäänsä muodostuu, entpä miten se lasketaan? Mm. näihin kysymyksiin pyrimme vastaamaan tässä artikkelissamme mahdollisimman tyhjentävästi.
Korko on lähes poikkeuksetta yksilöllinen. Se määräytyy eri lainantarjoajilla luotonottokykysi mukaisesti. Koron suuruuteen vaikuttavat myös haetun lainan määrä, sekä toivottu takaisinmaksuaika. Koron suruuteen vaikuttavat myös rahoituslaitoksen käyttämä oma marginaali, sekä viitekorko.
Yksinkertaistettuna korko lasketaan lainalle seuraavaa kaavaa käyttämällä:
Mitä nimelliskorko tarkoittaa?
Korko on käytännössä lainattavan rahan hinta. Se on siis korvaus, jonka lainanottaja maksaa lainan myöntävälle taholle siitä, että saa rahat lainaksi. Lainan korko on yleisessä puheessa nimelliskorko. Se ei ole sama asia kuin lainan todellinen vuosikorko!
Lainatyypistä riippuen korko on joko kiinteä tai vaihtuva.
Mitä todellinen vuosikorko tarkoittaa?
Koroista puhuttaessa voi käsitteet ja termit mennä helposti sekaisin. Todellinen vuosikorko käsittää lainan, luottokortin tai kulutusluoton kustannukset. Siihen sisältyvät
- lainan nimelliskorko
- lainan avausmaksut
- tilinhoitomaksut
- laskutusmaksut.
Useimmiten rahoituslaitokset korostavat mainoksissaan nimelliskorkoa. Se on tavallisesti melko pieni, ja voi olla jopa noin neljä prosenttia. Toisaalta, tämä ei vielä kerro lainan kokonaiskustannuksista mitään. Jos lainanantaja veloittaa sinulta avausmaksun ja muita lainan hoitomaksuja, voi todellinen vuosikorko noustakin nopeasti kymmeniin prosentteihin.
Kiinteä korko
Kiinteä korko määräytyy laina-ajan mukaisesti. Kiinteä korko määritellään sen korkotason perusteella, joka kyseisellä hetkellä on vallitsevana raha- ja pääomamarkkinoilla. Pankki (tai muu rahoituslaitos) sopii kanssasi korkoprosentin, joka on voimassa tietyn määräajan. Kiinteitä korkoja käytetään tavallisesti yritysten rahoituksessa sekä henkilöasiakkaiden asuntolainoissa.
Kiinteän koron voit pankista riippuen valita tietylle ajanjaksolle. Esimerkikisi Nordeassa kiinteä korko valitaan joko kolmeksi, viideksi, kymmeneksi tai viideksitoista vuodeksi. (Nordea 2019)
Kiinteäkorkoisilla lainoilla on useimmiten korkeampi korko kuin vaihtuvakorkoisilla. Tämä johtuu siitä, että ne asiakkaat, jotka ottavat tällaisen lainan, jakavat pankille lainasta syntyvän riskin keskenään.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiinteäkorkoinen laina on kuluttajalle huomattavasti turvallisempi, kun yllättäviä muutoksia maksuihin ei tule. Kiinteäkorkoinen laina on siis ottajalleen järkevämpi vaihtoehto, vaikka hintaa sille enemmän tuleekin.
Lainan korko voi olla myös vaihtuva korko
Toisin kuten kiinteäkorkoisessa lainassa, vaihtuvan koron lainassa korko ei pysy samana koko sovittua ajanjaksoa. Vaihtuvakorkoinen laina sisältää korkoprosentin, joka muodostuu viitekoron arvosta ja siihen lisätystä marginaalista. (Danske Bank 2019)
Viitekorko on tavallisesti joko Euribor tai Prime-korko. Euribor on euroalueen rahamarkkinoiden välinen viitekorko. Se lasketaan jokaisena arkipäivänä (poislukien 1.1. ja 25.12.). (Danske Bank 2019)
Prime-korko taas on pankin oma viitekorko. Sen kehitykseen vaikuttavat mm. inflaation ja markkinakorkojen muutokset, mutta myös talouden näkymät lähitulevaisuudessa. (Danske Bank 2019)
Miten korko määräytyy?
Lainan korko määräytyy myös lainatyypin mukaan.
Korkosumma, jonka maksat lainastasi riippuu tavasta, jolla sitä lyhennät. Erilaisia lyhennystapoja on käytännössä kolme: annuiteetti, tasalyhennys ja tasaerä.
Tasaerälainassa viitekoron muuttuessa laina-aika muuttuu, mutta maksuerä pysyy tismalleen samana.
Korko määräytyy asiakkaan mukaisesti
Kun haet lainaa miltä tahansa pankilta tai rahoitusyhtiöltä, sinusta tehdään riskianalyysi, tai niin kutsuttu talouden stressitesti. Se tarkoittaa, että pankki arvioi yksityiskohtaisesti nimenomaan sinun maksukykysi. Marginaalikorko on sitä korkeampi, mitä riskialttiimpana rahoituslaitos sinua pitää.
Riskianalyysi tehdään yleensä luottotietojen perusteella. Lisäksi korkoon ja ylipäänsä lainatarjoukseen luetaan myös henkilökohtaiset tulosi. Mitä korkeammat tulot sinulla on, sitä alhaisempi marginaalikorko yleensä on.
Korkoon vaikuttavat aiemmin mainittujen lisäksi myös se, oletko vakituisessa vai määräaikaisessa työsuhteessa, asutko vuokralla vai omistusasunnossa ja oletko naimaton vai naimisissa.
Kulutusluoton korko
Kulutusluoton korko on tavallisesti melko korkea, sillä se myönnetään yleensä täysin ilman vakuuksia. Lainantarjoajan kannalta kulutusluoton myöntäminen on siis suurempi riski, kuin vaikkapa vakuutta vastaan myönnettävän asuntolainan.
Jos sinulla tulee ongelmia lainan takaisinmaksussa, voi lainanantaja saada vakuuden itselleen. Tämä pienentää lainanmyöntäjän riskiä merkittävästi. Lainanottajan kannalta vakuudeton luotto on aina kalliimpi kuin vakuudellisen, edellä mainitusta syystä.
Vuosikorot vaihtelevat tänä päivänä noin 4 ja 30 prosentin välillä. Toisaalta myös tätä korkeampaan korkoon on mahdollista törmätä.
Todellisen vuosikoron laskeminen
Todellinen vuosikorko lasketaan Oikeusministeriön asettaman kaavion mukaisesti. Näet sen alta:
Yhtälössä
X= todellinen vuosikorko
m= viimeisen nostoerän järjestysnumero
k= nostoerän numero (1 ≤ k ≤ m)
Ck=nostoerän k määrä
tk= vuosina ja vuosien osina ilmaistu ensimmäisen nostoerän nostopäivän ja jokaisen myöhemmän nostoerän nostopäivän välinen aika (t1 = 0)
m’= viimeisen takaisinmaksun tai maksun numero
l= takaisinmaksun tai maksun numero
D1= takaisinmaksun tai maksun määrä
S1= ensimmäisen nostoerän nostopäivän ja kunkin takaisinmaksun tai maksun maksupäivän välinen aika
Kannattaa huomioida, että eri maksumäärien ei tarvitse aina olla suurudeltaan samanlaisia. Niitä ei myöskään tarvitse maksaa tismalleen samoja maksuvälejä noudattaen.
Kulutusluoton korkoa koskeva asetus on tullut voimaan tammikuun 1. päivänä vuonna 2017. Perusoletuksena todellista vuosikorkoa laskettaessa on se, että lainasopimus on voimassa sovitusti jakson loppuun. Lisäksi sekä luoton myöntäjän että sen ottajan tulee hoitaa velvollisuutensa kaikkia sopimuksen ehtoja noudattaen. (Finlex 1123/2016:3 §)
Joskus sopimuksessa on ehtoja, joissa luoton korko ja muut mahdolliset maksut voivat muuttua laina-ajan kuluessa. Silloin niiden suuruutta ei tietenkään voida määrittää tarkasti vuosikorkoa laskettaessa. Tällaisissa tapauksissa vuosikorko lasketaan oletuksella. Siinä luoton korko sekä kaikki muut mahdolliset maksut pysyvät ennallaan alkuperäiseen tasoon nähden. Oletuksena on myös, että sopimuksen ehtoja sovelletaan aina siihen asti, että luottosopimus päättyy. (Finlex 1123/2016:3 §)
Laskelmissa päivämäärien välinen aika on ilmaistu vuosina ja vuosien osissa. Perinteisesti vuodessa on 365 päivää, ja karkausvuonna 366. Vuosia on 52 ja kuukausia 12. Kaikki kuukaudet ovat oletuksena samanmittaisia.
Jos päivämäärien välistä aikaa ei voida syystä tai toisesta ilmoittaa kokonaislukuina (joko viikot, kuukaudet tai vuodet), ilmaistaan aika jonkin kokonaislukuna ja päivien lukumääränä. Kun käytetään päiviä, jokainen päivä (myös viikonloput ja arkipyhät) lasketaan mukaan.
Yhtälö voidaan käyttää myös toisella tavalla, jolloin käytetään ainoastaan yhtä summaa ja rahavirran käsitettä. Se on alla olevassa yhtälössä Ak, ja on joko positiivinen tai negatiivinen. S taas on nykyarvoksi muutettujen rahavirtojen yhteissumma. S:n arvo on nolla, jos rahavirrat halutaan säilyttää tasapainossa.
Esimerkki todellisen vuosikoron laskemisesta
Aiemmin osoitetut kaavat näyttävät vaikeilta, mutta sitä ne eivät todellisuudessa kuitenkaan ole. Otamme tähän esimerkin, jossa hommaa on yksinkertaistettu vielä lisää. Yhtälön vasemmalla puolella näet alkuperäisen lainasumman ja oikealla puolella lainan kuukausierät.
Haet rahoitusyhtiöltä 1 000 euron lainaa. Maksuaikaa sille myönnetään 12 kuukautta. Kuukausittaisen maksuerän suuruus on 108 euroa. Sijoitetaan summat kaavaan:
1 000 = (108(1+x)(-1/12)) + (108(1+x)(-2/12)) + (108(1+x)(-3/12)) + (108(1+x)(-4/12)) + (108(1+x)(-5/12)) + (108(1+x)(-6/12))+ (108(1+x)(-7/12)) ++ (108(1+x)(-8/12)) ++ (108(1+x)(-9/12)) ++ (108(1+x)(-10/12)) ++ (108(1+x)(-11/12)) ++ (108(1+x)(-12/12))
Tästä yhtälöstä selvitetään x, jolloin saadaan selville todellinen vuosikorko.
Vuosikoron ilmoittaminen
Vuosikorko tulee aina ilmoittaa samalla tavalla, oli kyseessä sitten perinteinen pankki tai uudempi rahoituslaitos. Tästä on säädetty sekä Euroopan Unionissa (EU-direktiivi 98/7/EY) että meillä Suomessa kuluttajansuojalaissa. Säännöt on laadittu, jotta kuluttajalla, eli sinulla, olisi helpompi vertailla eri lainoja keskenään.
Lainojen puolueeton ja läpinäkyvä vertailu paljastaa ns. piilokustannuksia. Vaikka todellisen vuosikoron ilmoittamisesta on olemassa sääntelyä, ei kaikki lainantarjoajat silti ilmoita sitä säädösten vaatimalla tavalla. Näiden kanssa kannattaakin olla aina tarkkana. Lue jokainen tarjous huolellisesti ja tarkista faktat vielä luotonanatajalta, jos sinulle jää epäilyksiä.
Lue myös:
Lähteet:
Danske Bank. 2019. Lainan korko. viitattu 29.1.2019. https://danskebank.fi/fi-fi/Henkiloasiakkaat/lainat/Asuntolainat/hyodyllista-tietoa-lainoista/Lainan-Korko/Pages/Lainan-korko.aspx.
Finlex. 9.12.2016. Oikeusministeriön asetus kuluttajaluoton todellisesta vuosikorosta. Viitattu 29.1.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161123.
Nordea. 2019. Korot. Viitattu 29.1.2019. https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/korot.html.