Euroopan keskuspankki lopetti rahapolitiikan kiristämisen

Euroopan keskuspankki (EKP) lopetti torstaina rahapolitiikan kiristämisen, joka oli kestänyt puolitoista vuotta.

Viime syksynä se teki kaksi merkittävää koronnostoa, jotka olivat poikkeuksellisen suuria ja yhtä suuria kuin 0,75 prosenttiyksikköä. Keskeinen ohjauskorko, joka tunnetaan myös liikepankkien talletuskorkona, on saavuttanut ennennäkemättömän korkean tason, joka on vertaansa vailla aikaisempaan historiaan verrattuna.

Neuvosto päätti nyt pitää ohjauskorot ennallaan, mikä oli linjassa rahoitusmarkkinoiden odotusten kanssa. Päätöstä perusteltiin sillä, että euroalueella inflaation nousu eli kuluttajahintojen nousu oli hidastunut merkittävästi.

Kuitenkin, inflaation kehitys on edelleen nopeampaa kuin mitä Euroopan keskuspankki on asettanut hintavakaustavoitteeksi, erityisesti palkankorotusten aiheuttamien hintapaineiden vuoksi.

Euroopan keskuspankki väittää, että aikaisempien koronnostojen vaikutus heijastuu voimakkaasti rahoitusolojen kautta. Tämä puolestaan vähentää kysyntää enemmän ja hidastaa inflaation nousua entisestään.

EKP keskeytti rahapolitiikan kiristämisen

Talletuskorko pysyy aloillaan

Talletuskorko pysyy edelleen 4,00 prosentissa, ja tämä päätös vastaa odotuksia. Syyskuussa talletuskorko nousi neljään prosenttiin, mikä oli korkein taso euroalueen historiassa.

Perusrahoitusoperaatioiden korko pysyy edelleen EKP:n ilmoittamassa 4,50 prosentissa, kun taas maksuvalmiusluoton korko pysyy ennallaan 4,75 prosentissa.

Euroopan keskuspankki ilmoittaa, että viimeisimmät tiedot viittaavat siihen, että keskipitkän aikavälin inflaationäkymät pysyvät pääosin ennallaan verrattuna aikaisempaan arvioon.

Vaikka inflaation odotetaan edelleen pysyvän liian korkeana liian pitkään ja euroalueen sisäiset hintapaineet säilyvät voimakkaina, inflaatio hidastui merkittävästi syyskuussa.

Tämä hidastuminen johtui osittain voimakkaista vertailuajankohdan vaikutuksista, ja perusinflaatio näyttää myös monien mittareiden mukaan jatkavan hidastumistaan, kuten keskuspankki kertoo tiedotteessaan.

Ennen torstain korkopäätöstä Euroopan keskuspankki oli kiristänyt rahapolitiikkaa peräti kymmenen peräkkäisen kerran. Keskuspankki totesi, että aiempien koronnostojen vaikutus rahoitusolosuhteisiin jatkuu edelleen voimakkaasti. Tämä puolestaan vähentää kysyntää yhä enemmän ja auttaa näin hidastamaan inflaation nousua.

Ohjauskorko pysyy silti ennallaan

Euroopan keskuspankin neuvosto teki päätöksen pitää ohjauskorot ennallaan päivän kokouksessaan. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun korkoja oli nostettu peräti kymmenen kertaa peräkkäin.

Ensimmäisiä korkojen alennuksia ei ole vielä näköpiirissä.

Euroopan keskuspankin ohjauskorot vaikuttavat muun muassa euribor-korkoihin. Suomessa yleisin asuntolainan viitekorko on 12 kuukauden euribor. Siinä korontarkistuspäivä on kerran vuodessa.

Mikä on ohjauskorko?

Ohjauskorko on keskeinen korkotaso, jota keskuspankki määrittää ja käyttää rahapolitiikkansa säätelyvälineenä. Se on korko, jolla keskuspankki lainaa rahaa kaupallisille pankeille ja muille rahoituslaitoksille. Ohjauskorko vaikuttaa muihin korkoihin taloudessa, mukaan lukien pankkien myöntämiin lainojen ja säästötilien korkoihin.

Keskuspankit käyttävät ohjauskorkoa talouden rahapolitiikan välineenä säädelläkseen rahan tarjontaa ja korkotasoja. Kun keskuspankki haluaa elvyttää taloutta, se voi alentaa ohjauskorkoa, mikä tekee lainojen ottamisesta halvempaa ja kannustaa kulutusta ja investointeja. Toisaalta, kun keskuspankki haluaa hillitä inflaatiota tai talouden ylikuumenemista, se voi nostaa ohjauskorkoa, mikä tekee lainoista kalliimpia ja hillitsee kulutusta ja investointeja.

Koska ohjauskorko vaikuttaa laajasti talouteen, se on tärkeä työkalu keskuspankeille inflaation ja talouden vakauden säilyttämisessä. Euroopan keskuspankki (EKP) ja Yhdysvaltain keskuspankki (Federal Reserve) ovat esimerkkejä keskuspankeista, jotka käyttävät ohjauskorkoa rahapolitiikkansa osana.

Miksi rahapolitiikkaa on kiristetty tähän asti?

Korkea inflaatio vaikuttaa haitallisesti niin kotitalouksiin kuin yrityksiinkin.

Erityisesti vähävaraiset kärsivät usein eniten, koska suuri osa heidän tuloistaan menee välttämättömiin menoihin.

Keskuspankki pyrkii hillitsemään inflaatiota rahapolitiikallaan, joka kaventaa kysyntää saavuttaakseen tasapainon tarjonnan kanssa. Tämä toimenpide ajan mittaan hidastaa inflaation nousua. Muita syitä kiristää rahapolitiikkaa ovat mm.

  • Talouden ylikuumentumisen estäminen
  • Valuutan vahvistaminen
  • Rahoitusmarkkinoiden vakauden edistäminen
  • Säästämisen ja sijoittamisen kannustaminen

Jos talous kasvaa liian nopeasti, se voi johtaa ylikuumentumiseen, joka taas voi tuoda mukanaan inflaation nousun. Rahapolitiikan kiristäminen auttaa hillitsemään tätä ylikuumentumista hidastamalla lainojen saatavuutta ja investointeja.

Jos maan valuutta on heikko ja se aiheuttaa ongelmia esimerkiksi tuontitavaroiden kustannusten nousun tai inflaation kiihtymisen kautta, keskuspankki voi pyrkiä vahvistamaan valuuttaa kiristämällä rahapolitiikkaa.

Keskuspankki voi kiristää rahapolitiikkaa myös estääkseen liiallisen riskinottoa rahoitusmarkkinoilla ja torjuakseen kuplien syntymistä.

Korkeammat korot voivat kannustaa säästämistä ja antaa kannustin pankkitalletusten ja muiden säästämismuotojen käytölle.

Keskuspankin päätökset rahapolitiikan kiristämisestä tehdään yleensä tarkasti harkiten ja talouden kokonaistilanteeseen perustuen. Kiristämistoimien tavoitteena on usein ylläpitää hintavakautta ja talouden tasapainoa.

Inflaatio on merkittävästi hidastunut tänä vuonna

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ennusteen mukaan euroalueen inflaatio hidastuu tänä vuonna 5,6 prosenttiin ja ensi vuonna 3,3 prosenttiin. Viime vuonna kuluttajahinnat nousivat 8,4 prosenttia.

Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaisesti inflaation tulisi olla keskimäärin kahden prosentin tasolla keskipitkällä aikavälillä. Keskeyttämällä koronnostot keskuspankki tarkastelee, miten aiemmat koronnostot vaikuttavat inflaation hidastumiseen.

Koronnostojen vaikutus inflaatioon alkaa yleensä näkyä noin puolen vuoden kuluttua ja saavuttaa täyden tehonsa tavallisesti noin vuoden kuluttua. Tätä aikaviivettä on tärkeää ottaa huomioon erityisesti silloin, kun inflaatio on jo selvästi hidastunut.

Lue myös:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

31.10.24

Trustly

Nykyihminen viettää internetissä päivittäin aikaa tuntikausia. Vaikka kaikki tästä ajasta ei olisikaan aktiivista päätteellä tai ....
Lue lisää...
28.10.24 zimpler

Zimpler

Nettimaksaminen on nykypäivän ilmiö. Vielä 30 vuotta sitten edes internettiä ei vielä juuri ollut olemassa, mutta nykyään lapsetkin oppivat ....
Lue lisää...
13.10.24 Esittelyssä muutamia suomalaisia verotussääntöjä

Esittelyssä muutamia suomalaisia verotussääntöjä

Verotus on iso osa minkä tahansa yhteiskunnan rahoittamisessa. Verotuksen avulla valtio saa itselleen rahaa, jolla voidaan järjestää ....
Lue lisää...
07.10.24

Voiko suomalaisista tulla maailman talousosaavin kansa, kysyy Kasinonetti

Suomalaisten taloudellinen osaaminen on ollut viime vuosina paljon esillä, ja mennyt koronapandemia antoi aiheelle lisää pontta. Taloudelliset ....
Lue lisää...
21.08.24

Modernit sijoitusstrategiat

Nykypäivän nopeasti muuttuvassa talousmaailmassa harkittujen sijoituspäätösten tekeminen on tärkeämpää kuin koskaan. Olitpa sitten kokenut ....
Lue lisää...
22.03.24 Yksityisopettaja rahoitus

Lainaa yritystoiminnan aloittamiseen

Yrittäjyys on monelle houkutteleva vaihtoehto, joka tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa omia visioitaan ja luoda menestyksekästä liiketoimintaa. Mutta ....
Lue lisää...
24.01.24 Opiskelijat ja kulutusluottojen käyttö

Opiskelijat ja kulutusluottojen käyttäminen

Opiskelu voi olla taloudellisesti haastavaa, ja monille opiskelijoille tulee vastaan tilanteita, joissa rahapula voi vaikuttaa opintojen ....
Lue lisää...
23.01.24 Kulutusluottojen vaikutus kuluttajiin

Kulutusluottojen vaikutus kulutuskäyttäytymiseen

Kulutusluotot ovat olennainen osa modernin yhteiskunnan talousjärjestelmää. Ne tarjoavat yksilöille mahdollisuuden rahoittaa välittömiä ....
Lue lisää...
22.01.24 Vastuullinen kulutusluoton käyttö

Vastuullinen kulutusluottojen käyttö

Kulutusluotot ovat kätevä tapa rahoittaa suurempia hankintoja tai selviytyä yllättävistä kuluista, mutta niiden vastuullinen käyttö on ....
Lue lisää...
19.01.24 Velka ja säästäminen

Velan maksaminen ja säästäminen samaan aikaan

Usein taloudellisessa hallinnassa korostetaan velan maksamista mahdollisimman nopeasti. Toisaalta säästäminenkin on tärkeää taloudellisen ....
Lue lisää...
18.01.24 Vaatteissa säästäminen

Vaatehankinnoissa säästäminen

Vaatehankinnoissa säästäminen on älykäs tapa hallita talouttaan ja kehittää taloudellista tietoisuutta. Vaatekaappiin kohdistuvat kulut voivat ....
Lue lisää...
17.01.24 Lapsen kanssa säästäminen

Lapsen kanssa säästäminen

Lapsille taloudellisten taitojen opettaminen varhain on arvokas investointi heidän tulevaisuuteensa. Yksi tärkeimmistä näkökulmista on ....
Lue lisää...
16.01.24 Tavoitteellinen säästäminen tekniikat

Tavoitteellinen säästäminen

Tavoitteellinen säästäminen on avain taloudelliseen vakauteen ja menestykseen. Se ei ole vain rahaa säästävien ihmisten tapa, vaan se on ....
Lue lisää...
15.01.24 Kuluttaminen ja säästäminen

Eettinen kuluttaminen ja säästäminen

Eettisen kuluttamisen ja säästämisen yhdistäminen on mahdollista monin tavoin päivittäisessä elämässä. Kun tavoitteena on yhdistää ....
Lue lisää...
12.01.24 Säästäminen matkaa varten

Matkustamista varten säästäminen

Matkustaminen tarjoaa mahdollisuuden tutustua uusiin kulttuureihin, rentoutua kauniissa ympäristöissä ja luoda ikimuistoisia kokemuksia. Kuitenkin ....
Lue lisää...